Today is the day!!

Kyllä! Tänään mun ovulaatiotestipuikko hymyili komeasti heti aamulla. Ja tämä päivä oli mun alkuperäinen ykkösveikkaus, jota mun iPhonen sovelluskin ehdotti todennäköisimmäksi o-päiväksi. Eilen kuitenkin kävin gynellä näyttämässä mun follikkeleja ja kohdun limakalvoa, ja siellä veikattiin että ovis osuu vasta loppuviikolle. No Klinikalta kun soittivat vielä siihen perään, niin sanoivat että päivä voi olla mikä vain ti-to, että ihan hyvänkokoinen johtofollikkeli siellä näkyy jo!

No heti aamusta täällä tietysti alkoi mieletön härdelli. Juoksin sen tikun kanssa makkariin ja pläjäytin kirkkaat valot päälle ja vein tikkua ihan vaimon silmään kiinni. Sitten lähti tikun kuvausrumba, kaikissa valoissa hymy heijastui väärin. Ja sitten olin tietenkin siirtänyt yhden tärkeen työjutun eilen juuri tälle päivälle, koska olin ehtinyt jo ajatella että lähtö klinikalle tapahtuu aikaisintaan keskiviikkona. No eikun puoli kasilta soitteleen että siirretäänkö sittenkin huomiselle! Sitten odoteltiinkin 8.15 asti että klinikka aukeaa ja sinne toivomusta että kiva jos jo tänään päästäis (ilmeisesti hieman kiireinen iltapäivä klinikalla). Ja kyllä, tänään on aika iltapäivällä! Olisihan tässä ehtinyt muutaman tunnin töissäkin olla, mutta vietän nyt tämän päivää palkatonta vapaata. Onneksi kerroin esimiehelleni tästä jo hyvissä ajoin, niin ei tarvitse tästä ottaa stressiä. Iiiik, olisiko tänään yksi meidän maailmankaikkeuden parhaista päivistä?! Voi nyt sormet, varpaat ristiin! :)

Ens viikolla mennään?

Tänään aloitin aamulla (jo varoiksi) ovulaatiotestit. Aamupäivällä soitti lääkäri ja verikokeet ja kaikki on kunnossa inseminaatiota ajatellen. AMH:n sain myös, viime hetkellä, ja se lukema on kuulemma kanssa tosi hyvä! Uiuiui. Nyt jatkuu o-testit ja toivotaan ettei hymynaama osu lauantaille. Todennäköinen hymis tulee ens viikon ti-ke -akselilla. Toivotaan! Töissäkin oon koittanut silla lailla järjestellä, että ainakaan sinne keskiviikkoon asti ei olisi mitään erityistä buukattuna. Tää eka inseminaatio tehdään siis luonnolliseen kiertoon ja ens viikolla käyn myös ultrassa näyttämässä että siellä on sopiva munasolu kasvamassa ja kohdun limakalvo kunnossa. En malta odottaa!

Puss och kram ja mukavaa viikonloppua!

Jännän äärellä

Nyt alkaa jo tosi kovasti jännittämään, että päästäämmeköhän me ensi viikolla jo ekaan (ja toivottavasti vikaan!) inseminaatioon. Voi toivottavasti! Eilen sain kaikki muut verikoetulokset, paitsi AMH:n, joka toivottavasti tulee huomeniltapäivällä. Koitin jo eilen soittaa klinikalle, mutta onnistuin ajoittamaan puhelut työkiireideni keskellä juuri klinikan lounastauolle ja 3 minuuttia jälkeen ajanvarauksen päättymisen. Tänään sain sitten aamulla hoitajan kiinni ja varattiin mulle lääkärin puhelinkonsultaatio perjantaiksi. Silloin mulla on toivottavasti tiedossa myös AMH. Perjantaina saan myös jännittää, että onko kaikki kunnossa siihen, että inseminaatio tehdään tässä kierrossa. Toki sitten siihen päälle, ehkä jopa jo perjantaille, tulee käynti ultraan katsomaan, että siellä yksi tai kaksi hyvää munasolua kasvamassa... Hui miten jännää! Hoitaja sanoi puhelimessa, että lauantai on huono päivä ovulaatiolle, kaikki muut päivät on ok. Nyt siis myös peukut pystyyn, ettei ovulaatio osu sille ainokaiselle huonolle päivälle. Vähän oon laskeskellut, että THE DAY voisi olla ensi viikon alkupuolella ja olen koettanut pitää kalenteria tyhjänä koko ensi viikon.. Huihuihui ja jeeee! :)

Ainiin, ja tänään saapui postitse alkuviikosta tilaamiani ovulaatiotestejä ja Elämäni Ensimmäiset Raskaustestit!!! 3kpl. Odottamassa käyttöä. Toivottavasti pian...

Vauvahysteriaa

Positiivisen ovulaatiotestin jälkeen alkoikin verikokeiden odottaminen ja kunnon vauvablogihypetys! Ekat verikokeet kävin ottamassa viikko ovulaation jälkeen; keltarauhastesti, josta selviää että olen todellakin ovuloinut ja Saksaan asti lähetettävä AMH, josta pitäisi selvitä että hormonitoimintani on normaali eikä esim. ennenaikaisesti vanhentunut. Seuraavaksi odotin kuukautia (samalla toivoen että nämä voisivat olla viimeiset kuukautiset piiiitkään aikaan) kuin kuuta nousevaa. Loput verikokeet piti ottaa kiertopäivänä 2-5, kuukautisten alussa. Näissä verikokeissa olin viime perjantaina, ystävänpäivänä. Tällä viikolla odotan verikokeiden tuloksia!

Heti klinikkakäynnin ja positiivisen ovulaatitestin jälkeen alkoi myös suuri vauvablogimaratonini. Etsin ensin erityisesti kaikki sateenkaariodotukseen liittyvät blogit ja olin täysin koukussa. Nyt kun ne alkaa olla luettuna (ja miksei niitä päivitellä ihan täysin koko aja miksi) niin olen laajentanut enempi myös muihin hedelmöityshoitoaiheisiin blogeihin. En ole oikein juurikaan lueskellut blogeja aiemmin. Mutta miten onkaan äärimmäisen mielenkiintoista lukea muiden kokemuksia ja ajatuksia, sekä positiivisia että negatiivisia, täynnä toivoa ja epätoivoa ja taas toivoa! Sitä toivoo niin kovin omalle kohdalle sitä nopeaa onnistumista ja samalla pelkää, että mitä jos siinä meneekin ihan hirveän kauan.

Tuumasta toimeen!

Meidän "vauvaprojekti" alkoi virallisesti joulukuussa 2013. Oltiin jo noin vuoden verran mietitty ja pohdittu sopivaa ajankohtaa perheen perustamiselle. Toki kun vauvoista on kyse, koskaan ei voi sanoa että NYT me tehdään vauva, vaan vauva tulee kun on tullakseen. Nyt koettiin kuitenkin elämäntilanteemme sellaiseksi, että hedelmöityshoidot voivat alkaa. Meille oli alusta asti hyvin selvää, että valitsemme ensisijaisesti hedelmöitystavaksi/ -paikaksi klinikan. Meidän paikkakunnalta on parin sadan kilometrin matka lähimpään naispareille hoitoja tarjoavalle lapsettomuusklinikalle, joka tuo omat sumplimisensa töiden ja klinikkakäyntien yhteensovittamisessa. Onneksi kuitenkin monia tutkimuksia voi tehdä myös omalla paikkakunnalla.

Joulukuussa tartuimme siis tuumasta toiseen ja soitimme klinikalle! Se oli iso askel kohti konkretiaa, kohti ihan oikeita toimenpiteitä haaveemme toteuttamiseksi. Ensimmäisen ajan lääkärille ja psykoterapeutin lahjasoluneuvontaan varasimme tammikuun puoleen väliin. Hirmuisen flunssan ja kuumeen iskiessä kuitenkin juuri tuohon ajankohtaan, jouduimme siirtämään ensimmäisen käynnin klinikalla tammikuun loppuun. Meidän suureksi iloksi ja helpotukseksi sekä lääkäri että psykoterapeutti näyttivät vihreää valoa, ja innosta puhkuen ajoimme useamman tunnin matkan kotiin - ensimmäisiä ovulaatiotestejä tekemään!

Kaarsimme kotiin apteekin kautta ovulaatiotestipaketti käsissämme. Jännittävää! Minä, hoitojen saajana, olin lääkärin mukana juuri joko ovuloimassa tai sitten se oli juuri ehtinyt mennä ohi. Ohjeistuksenani oli tänään heti tehdä ovulaatiotesti ja jatkaa vielä neljä päivää testailua, mikäli tulos olisi sinä iltana negatiivinen. Suurella jännityksellä odotimme kolme minuuttia testin teon jälkeen ja yhdessä katsoimme tuloksen - hymynaama! Jeeeeee!  Aivan mahtavaa, näin ollen pääsisin jo seuraavalla viikolla ensimmäisiin verokokeisiin.

Mestaripiirros

Mietin kauan, että aloittaisin kirjoittamaan blogia meidän perheen toiveesta, haaveesta ja käytännön toimenpiteistä perheen perustamisen suhteen. Mietin yhdessä puolisoni kanssa blogin nimeä, jonka tulisi kaikessa lyhykäisyydessään ja ytimekkyydessään kuvata blogin keskeistä sisältöä, vauvan odotusta. Selailin levyhyllyämme läpi ja käytyäni läpi monen monta levyä, käteeni osui Anna Puun albumi, jossa viimeinen kappale kantaa nimeä "Mestaripiirros". Nimi sopii blogillemme täydellisesti. Tuleva, rakas Mestariteos, toivottavasti tapaamme pian! <3


Mestaripiirros (säv. Knipi san. Mariska)

"Sinä päivänä kun luoja teki sinut
Hän ei muuta tehnytkään.
Heräs aikaisin, otti kynän käteen,
rupes siinä piirtämään.

Päivä kului mut hetkenkään lepoo
piirtäjä ei kaivannut.
Aivan niin kuin hurmoksessa ollut
mestari valmisti sut.

Se kuva oli kaunis, oi, ihme suorastaan
Muodon jumalaisen sait.
Kuvan viereen hän merkkas, ettei suhun
päde kuolevaisten lait.

Niille, jotka yhä epäilevät Luojaa
sanon vastaukseksi vain,
että jos ne edes kerran näkis sinut
kaikki rupeis uskomaan."


Tervetuloa seuraamaan matkaamme! :)